Asko Lampikari

Suomi on kehittymässä orwellilaisen yhteiskunnan esiasteeksi

Suomi on hyvää vauhtia kehittymässä George Orwellin kuvailemaksi yhteiskunnaksi, jossa valtio eli ”Isoveli” ohjaa ja valvoo kaikkea toimintaa yksilötasoa myöten. Tästä Suomessa on jo paljon huolta aiheuttavia esimerkkejä. 

Siviilitiedustelua koskevien lakien tarvetta ja viranomaisten mahdollista puuttumista yksilön tietosuojaan perustellaan ennalta ehkäisevällä terrorismin torjunnalla. Tästä ei ole pitkä matka siihen, että seurataan ja valvotaan sellaistenkin yksilöiden toimintaa enemmän tai vähemmän tahattomasti, joilla ei ole mitään tekemistä terrorismin kanssa. Terrorismin ja tavallisten rikosten torjunta sekoittuvat helposti toisiinsa. 

Valtio ohjaa ja valvoo ajateltuja maakuntia ja sotea sekä niiden kautta myös yksityisiä kansalaisia pikkutarkasti. Tähän se käyttää muiden muassa ohjeistusta ja rahoitusvaltaansa. Jopa yksilöiden sairastavuus tulisi budjetoida tulevaisuudessa. Kansalaisten valinnanvapaus perusterveydenhoidossakin on näennäistä. Maakunnat hyväksyvät kilpailutuksen kautta palvelujen tarjoajiksi mielestään sopivimmat ja määrittelemänsä kriteerit täyttävät yritykset ja yhteisöt. Pienillä terveydenhoitoalan yrityksillä palvelujen toteuttajiksi on vain vähän mahdollisuuksia. 

Poliisien pääsyä potilastietoihin selvitetään parhaillaan ja jo nyt tietyssä tapauksissa terveysviranomaiset ovat velvollisia tekemään ilmoituksen poliisille. Tämä vaarantaa yleisestikin terveydenhoitoa, potilasturvallisuutta, potilaan ja terveyshenkilökunnan luottamuksellista suhdetta. 

Oikeusministeri Antti Häkkänen on kertonut suhtautuvansa myönteisesti valtiolliseen verohallintoon sijoitettavaan positiivisen luottotietorekisterin perustamiseen. Positiivinen luottorekisteri on kansalaisten orwellilaista ”Isoveljen” valvontaa ja kuristusotetta pahimmallaan, jota yritetään naamioida positiivisin sanakääntein ja argumentein. Mitä muuta ”positiivista” luottorekistererissä on kuin rahoituslaitosten etujen turvaaminen heikentämällä yksilöiden valinnan vapautta. 

Rekisteriä perustellaan muiden muassa luotonantajille luotoista koituvien riskien pienentämisellä ja kuluttajien ylivelkaantumisen ehkäisemisellä. Luottorekisterihanke on enemmän tai vähemmän osoitus luotottajien ja luotonottajien huolellisuuden puutteesta luottoja myönnettäessä ja niitä otettaessa. Positiivinen luottorekisteri on negatiivinen sadoille tuhansille velallisille, kun heidän mahdollisuutensa luoton saantiin pysähtyvät kuin seinään, jos luottorekiosterihanke toteutuu kaavaillussa muodossa. Se ei koskisi vain kaikkia luottoja, vaan myös kaikkia annettuja takauksia, osamaksuja, yhtiölainoja ja muita taloudellisia sitoumuksia. Voi sitä byrokratian määrää, jota tästä aiheutuu! Kun tähän on tarkoitus yhdistää myös ihmisten tiedot tuloista tulorekisterin avulla, niin mitä jää jäljelle yksityisyydestä. Yksityisen kansalaisen valvonta ja toimintamahdollisuudet ovat tämän jälkeen hyvin rajalliset, kun jo verotuksen jälkeen kansalaisten taloudellinen demokratia on vain etäinen kangastus. 

Lainsäätäjä eli valtio ei ole kyennyt säätämään lakeja, jotka tervehdyttäisivät luottomarkkinoita. Räikeänä esimerkkinä pikavippiyritykset, jotka perivät asiakkailtaan satojen jopa tuhansien prosenttien vuosikorkoja saattaen siten usein luotonottajiaan pahoihin velkakurimuksiin. Koronkiskonnasta sai syytteen aiemmin, kun korkoa perittiin kolmisenkymmentä prosenttia ja yleinen korkotaso oli lähes 20 %. Rikoslaissa on kyllä määräykset koronkiskonnasta, mutta oikeus näyttää hyväksyvän melkein miten suuret korot hyvänsä, kun ne sen mielestä vain harvoin täyttävät rikoksen tunnusmerkit.

Finanssilaitoksen toimet eivät ole edistäneet tervettä luotonantoa. Finanssivalvonta on ajastaan jäljessä, kun luottomarkkinoille on tullut pilvin pimein uusia toimijoita, joihin valvonta ei ulotu. Pankkejahan ei kohta tarvita mihinkään. Finanssivalvonta ulottuu vain luottolaitoksiin, jotka myöntävät luottoja yleisöltä keräämistään varoista. Näiden ongelmien poistamiseksi on olemassa muita keinoja, joiden toteuttamiseen ei tarvita ”Isoveljen” jatkuvaa ja pysyvää kansalaisten ohjausta ja valvontaa. Vakuudettomille luotoille luottoluokittain voitaisiin säätää yläraja, joka olisi Suomen Pankin peruskorko + säädetyt kulut+ luottoriskin (luottoluokittain) mukaan määräytyvä maksimivuosikorko.

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Pekka Iiskonmaki

''Suomi on kehittymässä orwellilaisen yhteiskunnan esiasteeksi''

Ulkoa katsottuna Suomi on jo sitä. Koko maa pyörii julkisen sektorin ehdoilla.

Käyttäjän askolampikari kuva
Asko Lampikari

Olen kyllä pitkälle samaa mieltä siitä, että monet orwellilaisen yhteiskunnan piirteet ovat jo toteutuneet. Myös julkisen sektorin roolista olen samaa mieltä. Maata pyörittävät poliitikot ja virkamiehet, tavalliset kansalaiset ja asiantuntijat ovat vain heitä varten.

Käyttäjän AaroKustaanheimo kuva
Aaro Kustaanheimo

Mielestäni vallan kolmijako-oppi ei toimi Suomessa kunnolla, koska mm. sisäministeriön virkamiehillä ja Poliisihallituksella on sekä toimeenpanovaltaa että lainvalmisteluvaltaa. Heillä on myös oletettavasti erivapaus saada tietoa lakiesityksistä ennen muita. Pidän lainvalmisteluvaltaa yhtenä lainsäädäntövallan osana.

Toimituksen poiminnat