Asko Lampikari

Hallituksen älyllinen epärehellisyys rapauttaa sen uskottavuutta

Hallitus ja pääministeri Sipilä ja valtiovarainministeri Petteri Orpo toistelevat jatkuvasti, miten erinomaisesti he ovat onnistuneet kasvattamaan bruttokansantuotetta ja luomaan lähes 120.000 uutta työpaikkaa. Tämä on älyllistä epärehellisyyttä ja jopa suoranaista valehtelua tosiasioiden vastaisesti, jos tieten tahtoen jättää mainitsematta asian todellisen laidan.

Vähänkin taloudellista kehitystä seuraavat tietävät ja ymmärtävät, ettei taloustilanteen paraneminen ole hallituksen ansiota, kun korkeintaan hyvin pieneltä osin, jos siltäkään.

Suomen tärkeimmät vientimaat suuruusjärjestyksessä ovat Saksa, Ruotsi, Alankomaat ja USA. Viennin osuus bruttokansantuotteestamme näihin maihin vuonna 2017 oli lähes 40 %. Bkt:n kasvu lähenteli näissä maissa lähes 3 % ja Alankomaissa jopa tämän yli. Maailman talouden kasvuennuste tälle vuodelle on noin 4 %. Suomen tälle vuodelle ennustettu lähes 3 %:n talouskasvu ja melkein 72 %:n työllisyysaste on vientimme ja vientimaidemme ansiota pääosin. Suomen talouskasvu ja työllisyyden paraneminen selittyykin melkein yksinomaan vientimaiden ja sitä kautta vientimme ja maailman taloustilanteen paranemisella, ei hallituksen toimenpiteillä. Yksi osaselitys on myös edellisen kymmenvuotisen ajanjakson kitkuttelu ja investointien vähäisyys. Nyt investoinnit lisääntyvät reippaasti, kun vuosiin ei liiemmin ollut tarvetta niiden kasvattamiseen kysynnän puutteesta johtuen. Jossakin vaiheessa on investointeja kuitenkin pakko lisätä, jos kerran ylipäätään aiotaan toimia kilpailukykyisesti. Se aika on nyt.

Hallituksen hehkuttelu taloustilanteen paranemisesta heikentää ja rapauttaa kansalaisten uskoa hallitukseen ja poliitikkoihin. Ei ihme, jos äänestysaktiivisuus on heikko. Hallituksen Sote ja maakuntauudistus sekä arviointikyvyn puutteesta kertovat aktiivimallit ja hyvin ongelmalliset työttömyysturvan heikennykset eivät ole tätä uskottavuutta ainakaan vahvistamassa kansalaisissa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Kuinkahan monta oikeata palkkatyöpaikkaa tuosta 120 000:sta löytyy, siis sellaista, että työtä tekemällä ihminen tulee toimeen ilman yhteiskunnan tukia.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

.Veikkaisin ,että maksimissaan noin 10%.

Käyttäjän askolampikari kuva
Asko Lampikari

Kysyt, että kuinka monta palkkatyöpaikkaa tuosta 120 000:sta löytyy, siis sellaista, että työtä tekemällä ihminen tulee toimeen ilman yhteiskunnan tukia.
Tilastokeskuksen mukaan osa-aikaisia työllisiä oli vuonna 2017 noin 408.000 eli 16,4 % työllisestä lähes 2,5 miljoonan työvoimasta. Kokoaikaisia työllisiä oli siis noin 2,1 miljoonaa. Työllä toimeentulevien työntekijöiden määrää tuosta kyseisestä 120 000:sta on hankala kysymys, koska mitään tilastoa siitä ei liene. Lukumäärään sisältyvät myös osa-aikaiset työntekijät, joista huomattava määrä ei tule toimeen ilman yhteiskunnan tukea. Jos osa-aikaisten määrä on valtakunnan tasoa, niin silloin arviolta enintään noin 20.000 työntekijää saa yhteiskunnan tuosta 120.000:sta.

Käyttäjän lueskelija kuva
Teuvo Valkonen

Hallituksen ja siinä olevien puolueiden "epärehellinen" sanoma lienee tarkoitettu niitä mahdollisesti äänestäviä, joiden näkökannat eivät perustu tosiasioihin vaan mielikuviin, "mututuntumiin" ja puolueuskollisuuksiin? Sitä "soopaa" kutsutaan myös äänten kalasteluksi. Ja ne annetut äänethän ovat kaiken a ja o demokraattisessa yhteiskunnassa. Niiden kauttahan valtaa saadaan hallintoalamaisten hallitsemiseksi. Tarkoitus pyhittää keinot.

Käyttäjän MikaLehtonen kuva
Mika Lehtonen

Eihän tässä mitään uutta ole. Sama teatteri jatkuu vaaleista toiseen. Suomen politiikka kaipaisi kipeästi uusia vaihtoehtoja. Tällä hetkellä Perussuomalaiset on ainoa puolue, jonka kortit on vielä katsomatta.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Voisiko Lampikari fiksuna miehenä selvittää sitä, miksi Suomen talouskasvu on ollut jäissä ainoana maana koko Euroopassa jo vuosikymmenen ajan ja miksi Suomen viennin kehitys on täysin hanurista verraten mihin tahansa muuhun Euroopan maahan finanssikriisin jälkeen ?

Tähän vastaamalla löytyy aito ekonomisti.

Vastauksena ei sitten käy pelkkä Nokia.

Tämä talouden Einstein ei juuri ole vaivautunut selvittämään itselleen todellisia reaaliteetteja. Maailman talous on kasvanut finanssikriisin jälkeen v. 2010 lähtien n. 3 - 4 % vedolla vuosittain tähän päivään asti, kuten ovat myöskin kasvaneet EU- ja EMU- maiden taloudetkin siinä samalla - Suomi tosin ainoana poikkeuksena kasvun ulkopuolella.

Käyttäjän askolampikari kuva
Asko Lampikari

Kyseisestä ajanjaksosta on tehty lukuisia selvityksiä. Yksi hyvä selvitys on Suomen pankin vuodelta 2016 "Miksi Suomi ei pysy vertaistensa vauhdissa?" Siinä mainitaan mm.
- tuotantopotentiaalin heikentyminen
- palkkojen ja yksikkökustannusten nousu muita selvästi enemmän verrokkimaihin verrattuna
- heikompi työn tuottavuus ja kokonaistuottavuus
- investointien vähyys
- talouden rakenteessa olevat heikkoudet
- viennin liian pieni osuus BKT:stä
- ikärakenteen epäedullinen kehitys

ICT:n, metsäteollisuuden viennin, laivanrakennuksen ja Venäjän kaupan romahdus sekä yksikkökustannusten kallistuminen selittää suuren osan siitä, miksi Suomi menestyi muita maita huonommin melkein millä tahansa mittarilla mitattuna. Erityisesti palkkojen ja yksikkökustannusten muita maita suurempi nousu selittää varsinkin viennin hiipumista. Myös maailman talouden heikkenemisellä viennistä hyvin paljon riippuvalle maallemme oli vaikutusta talouden huonoon kehitykseen.

Muita maita suurempi kulutus BKT:sta piti Suomea edes jotenkin pinnalla.

Itse esitin blogeissani taloudellisen tilanteen korjaamiseksi
- taloudellista elvytystä, vaikka esimerkiksi Kiinasta otettavalla velkarahalla
- lisätukea innovaatiotoimintaan
- investointien vauhdittamista muiden muassa infrastruktuuriin
- verohelpotuksia yritysten investoinneille
- pienten yritysten arvonlisäveron alarajan nostamista 30.000 ja verohuojennuksen rajaa 90.000 euroon. Tein tästä jopa verottajalle esityksen. Nyt demarit ajavat alarajan nostamista 30.000 euroon työpaikkojen kasvattamiseksi pienissä yrityksissä, mihin itselläni en tiedä olevan vaikutusta.
- verotuksen painopisteen siirtämistä tuloverotuksesta kulutusverojen suuntaan. Nyt hallituskin näyttää tulevan tälle linjoille. Tällainen rakenteellinen muutos verotuksessa lisäisi taloudellista demokratiaa, kun kuluttajat voisivat itse päättää, mihin rahansa käyttävät. Nyt valtion verojen ja maksujen jälkeen ei ole paljon muuta mahdollisuutta, kuin yrittää selviytyä jotenkin pakollisista menoista.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

MOL in sivuilla on 20 tuhatta vapaata työpaikkaa koko maassa. Määrä on pysynyt suurinpiirtein samalla tasolla jo vuosia. Samaan aikaan hallitus hihkuu luomiensa (?) työpaikkojen määrällä. Kuitenkin työttömiä on edelleen lähes 200 tuhatta, oikeita duuneja vailla. Oikeisiin haettaviin vakituisiin työpaikkoihin, joiden palkoilla myös elää, tulee työhakemuksia hetkessä tönärillä mitattuna yli 10 mm pino. Näin ei ollut muuten aiemmin, vaan hakemuksia tuli n. 10-30 kpl.

Jotain on edelleen perseellään ja pahasti. Höpinät työvoimapulasta ovat pääosin pelkkää vastuutonta halpatyövoimakiimaa.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

On aika röyhkeätä sanoa merkittyksetömäksi 120000 työtömän työlistymistä vaikka osalla osapäiväisesti. Kun meillä on valtiovarainministeri Petteri Orpon mukaan noin 6000 miljoonaa € työtömyys kulut elikä noin 1000 € vuodessa keskimäärin per capita
Kuka kissan pöydälle nostaa jos ei itse siis on typerää ruveta irvimään hallitusta joka tulee tekemään kaikkensa jotta veronaksajan tili ei tyhjenny työttömyyskuluihin.

Toimituksen poiminnat