*

Asko Lampikari

Yhteiskuntavastuun aktiivimalli

Työttömyysturvan aktiivimalli on tyrmätty työntekijäpuolella työntekijöiden kyykytyksenä. Sitä se hyvistä tarkoitusperistä huolimatta onkin. Molemmat osapuolet niin työntekijä- kuin työnantajapuolella korostavat oikeudenkukaisia ratkaisuja ja luottamuksen tärkeyttä keskinäisissä suhteissaan. Aktiivimalli ei täytä kumpaakaan näistä vaatimuksista eikä uskoa hallituksen kykyyn löytää yhteiskunnan kannalta tärkeitä ratkaisuja, jotka olisivat myös työntekijäpuolen hyväksyttävissä.

Työttömyysturvan aktiivimallissa on täysin unohtunut työnantajien ja yrittäjien yhteiskuntavastuu työttömistä työttömyysturvan aktiivimallin vastapainona. Työnantajathan mielellään korostavat yhteiskuntavastuutaan. Siitä aktiivimallissa ei ole hiventäkään näkyvissä. Hallituksen taholta on vaadittu, että aktiivimalliin kriittisesti suhtautuvat esittäisivät oman ehdotuksensa sen vaihtoehdoksi. Työntekijäpuolelta sen paremmin kuin muualtakaan ei ole esitetty minkäänlaista muuta vaihtoehtoa kuin mallin peruminen. Tämä on hämmästyttävää. Vaihtoehtoja aktiivimallille on olemassa vaikka kuinka paljon, jossa yrittäjien yhteiskuntavastuu olisi oikeudenmukaisesti otettu huomioon työntekijäpuolelle asetettuihin vaatimuksiin nähden. Yksi erittäin suuri epäkohtahan aktiivimallissa on virhellinen olettamus, jonka mukaan työpaikat lisääntyvät, kun työttömät pakotetaan töihin, joita itse asiassa ei ole ja joiden luomiseen työnantajia ei mitenkään suoranaisesti velvoiteta.

Lisätyöpaikkojen luomiseksi ja työnantajapuolen yhteiskuntavastuun toteuttamiseksi esitän tässä yhden aktiivimallin, jota voidaan kutsua vaikkapa yhteiskuntavastuun aktiivimalliksi.

Olen esittänyt verottajalle jo pari vuotta sitten, että arvonlisäverottomuuden yläraja nostettaisiin 30.000 euroon nykyisen 10.000 euron asemasta ja verohuojennuksen yläraja 90.000 euroon. Verottajan ilmoituksen mukaan tämä ei ole mahdollista, koska se vaatisi EU-komission luvan ja koska muissakaan EU-jäsenvaltioissa missään ei ole näin suuria verohelpotuksia yrittäjille. Ilmoitin verottajalle, että Englannissa arvonlisäverottomuuden raja on 90.000 euroa. Sen jälkeen asiasta ei kuulunut enää mitään verottajan taholta. Jollaisellakin tarkkuudella olisi selvitettävissä työpaikkojen määrän lisääntymisen määrä ja se, että miten arvonlisäverojen tuotolle kävisi, jos verorajoja muutettaisiin esittämälläni tavalla. Joka tapauksessa ainakin työllisyys paranisi tuhansilla ellei kymmenillä tuhansilla.

Yhteiskuntavastuun aktiivimallin lähtökohtina ovat työttömille asetetut velvoitteet ja vastaavat velvoitteet työnantajille, pitkäaikaistyöttömien (yli 1 vuotta työttömänä olleet) ja nuorten työttömien (15-25 vuotiaat) yhteismäärä. Näitä työttömiä viimeisten tilastokeskuksen tietojen mukaan oli yhteensä noin 130.000. Yhtenä peruslähtökohtana tulisi olla, että työttömissä on yhtälailla työhön päteviä ja sopivia sekä työkykyisiä ja työhaluisia työntekijöitä kuin työllisissäkin. Tässä esitetyllä yhteisvastuun aktiivimallilla pyrittäisiin erityisesti vähentämään radikaalisti pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työttömien määrää.

Viime vuonna tehtyjä työtunteja oli noin 5 miljardia. Jos kaikki pitkäaikaiset ja nuoret 130.000 työtöntä täyttäisivät 18 tunnin työvelvoitteen kolmen kuukauden aikana, merkittsisi se vuodessa työtöntä kohti 72 työtuntia ja koko kyseisten kaikkien työttömien osalta noin 9.400.000 työtuntia eli pyöreästi 2 promillea kaikista työtunneista. Esimerkiksi 10 työntekijän yrityksessä olettaen tehtyjen työtuntien määräksi 1600 tuntia työntekijää kohti vuodessa merkitsisi, että vuodessa olisi tarjottava työttömille työtä yhteensä 32 (0,002x10x1600) tuntia. Vaihtoehtona olisi ostaa alle vuoden yrittäjänä toimineelta entiseltä työttömältä tavaroita tai palveluja noin 430 euron arvosta ( 32/72x(4x241)) tai järjestää työttömille viranomaisen hyväksymää koulutusta vuodessa noin 9 (32/72x(4x5)) päivää. Jos työnantaja ei toteuta mitään näistä vaihtoehdoista miltään osin hän joutuisi maksamaan 4,65 % työllisyysveroa eli noin 32 euroa (0,0465x32x21,50 (keskituntipalkka 21,50)). Työnantajan ylittäessä työllisyysvelvoitteen hänelle maksettaisiin enintään vuoden ajalta työllisyysverobonusta ylittäviltä työtunneilta vastaavasta palkkasummasta 4,65 %. Tässä esimerkkitapauksessa, jos työvelvoite ylitetään esimerkiksi kalenterivuonna 15 tunnillla, työllisyysverobonusta maksettaisiin hänelle noin 15 euroa (0,0465x15x21,50).

Työntekijän osa-aikatyö tai alentunut työkyky esimerkiksi vammaisuuden takia olisi otettava huomioon työttömälle asetetuissa velvoitteissa.

Tässäkään mallissa pitkäaikaisten ja nuorten työttömyys ei poistu kerralla, koska uusia kyseisiin ryhmiin kuuluvia työttömiä syntyy koko ajan. Pelkästään sekin olisi kuitenkin yhteiskuntaa tervehdyttävä huomattava saavutus, jos nykyiset ko. työttömät vaihtuisivat uusiin, jolloin työttömyysjaksot lyhenisivät olennaisesti nykyisestään. Varmaa on, että muutaman vuoden aikatähtäyksellä näitä ko. työttömiä olisi joka tapauksessa aivan ratkaisevasti vähemmän esitetyllä yhteiskuntavastuun aktiivimallilla kuin nykyisellä työttömyysturvan aktiivimallilla.

Parhaana yhteiskuntavastuun aktiivimallina pitäisin mallia, jossa kaikki yli 3 kuukautta työttömänä olleet otetaan huomioon. Yli 3 kuukautta työttömänä olevia lienee tällä hetkellä noin 160.000. Silloin kaikkien työttömien osalta edellä aiemmin tarkoitettu työvelvoite olisi yhteensä 11.520.000 työtuntia eli 2,3 promillea (5000.000.000/11.520.000) kaikista tehdyistä työtunneista. Työttömyysvelvoitteen täyttämiseen osallistuisivat kaikki työnantajat ja yritykset. Mallia voitaisiin parantaa ainakin siten, että alussa mainittujen työttömien työllistämisestä maksettaisiinkin kohtuullinen ylimääräinen bonus enintään kalenterivuoden ajalta.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Olen miettinyt tätä perustuslakituomioistuin asiaa, joka on jälleen pulpahtanut keskusteluihin. Presidentti Sauli Niinistö sanoo kannattavansa sitä (KSML 14.1.2018), myös mm. Timo Soini sanoo kannattavansa - hyvä niin.

"Perustuslain 106 §:n mukaan tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle, jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa. Tuomioistuin ei voi arvioida yleisesti ja ilman yhteyttä konkreettiseen oikeustapaukseen sitä, onko lain jokin säännös ristiriidassa perustuslain kanssa. Tuomioistuin ei myöskään voi esimerkiksi julistaa lain säännöstä perustuslain vastaiseksi, vaan se voi ainoastaan jättää lain säännöksen soveltamatta yksittäistapauksessa."

Lähde edelliseen:

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Document...

Edellä esitettyyn viitaten, kysynkin, että siksikö hallitus, pääministeri, presidentti ja oikeuskansleri kaikki kuin yhdestä suusta alleviivaavat sitä, että lainvoiman juuri saanutta aktiivimallia tulee seurata, jotta saadaan yksi työttömien aktiivimallin mukainen yksittäistapaus, jossa aktiivimallin lakinormit jätetään soveltamatta perustuslain vastaisina?

Jos näin on, tulee miettineeksi, oliko tämä toimintatapa mietitty jo etukäteen?

On uutisoitu, että ensimmäiset aktiivimallin mukaiset työttömyysturvan leikkaukset tulevat tarkasteltuun vasta huhtikuussa, joten "ostivatko" em. tahot tällä aktiivimallilla työrauhan viedä presidentin vaalit, sote ja maakuntamalli maaliin - ilman, että perustuslailliset ongelmat haittaisivat asioiden maaliin saattamista?

Eikö perustuslakituomioistuimen perustamisesta voisi järjestää välikysymyksen - ja siten nostaa "kissa pöydälle"? Tärkeää asiaa - joka kuplii pinnan alla - on turha viivyttää enempää.

Hyvä Asko, paljon näit vaivaa omassa mallissasi. Ole hyvä, ja käy tutustumassa myös meidän "Aidosti palkitseva aktiivimalli" -aloitteeseen kansalaisaloite.fi -palvelussa alla olevasta linkistä:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2810

Olisi mielenkiintoista kuulla kommenttisi tästä jo 8.1.2018 avatusta kansalaisaloitteesta, joka on nyt vajaassa viikossa kerännyt jo 1258 allekirjoitusta - eli kannatusta sille tuntuisi olevan. Hienoa!

Käyttäjän askolampikari kuva
Asko Lampikari

Kiitos kommenteistasi!

Uskon, että aktiivimalli kumotaan melko pian uudella lailla. Niin huono se on monessakin suhteessa.

Olen kyllä sitä mieltä, että työtöntä aktivoisi paremmin palkitseminen kuin rankaiseminen. Hänelle voisi antaa 4,65 % korotuksen määräajaksi nyt alennuksen sijasta muita etuisuuksia menettämättä, jos hän osoittaa laissa määriteltyä aktiivisuutta. Korotus voisi olla aleneva aina tietyn ajanjakson jälkeen työttömyyden pitkittyessä.

Toimituksen poiminnat