Asko Lampikari

Puolustusvoimien vastuu Raaseporin turmassa

Julkisuudessa on kerrottu laajasti Raaseporin onnettomuudesta. Turman syistä on esitetty paljon erilaisia näkemyksiä, arveluja ja kysymyksiä. Huomiota on kiinnitetty tasoristeyden vartioimattomuuteen ja onnettomuuhetkellä vallinneisiin olosuhteisiin, miehistön kuljetusajoneuvon turvallisuuteen, varusmieskuljettajien koulutukseen ja lepoaikoihin jne. Traagisessa onnettomuudessa kaikkein tärkeimmät kysymykset ja vastaukset ovat jääneet tekemättä jopa Helsingin Sanomissa tapausta käsitelleessä kirjoituksessa.

Mikä on puolustusvoimien vastuu tapahtuneesta ja mitä mahdollisia välittömiä toimenpiteitä puolustusvoimilta voi edellyttää vastaisten onnettomuuksien välttämiseksi. 

Asevelvollisuusaikanani ja lukuisissa kertausharjoituksissani oli itsestään selvää, että joukko-osaston siirtyessä paikasta toiseen risteävät liikennekohdat otettiin huomioon käskytyksissä, opastuksessa ja vartioinnissa. Tavallisesti sotapoliisit suorittivat liikenteen ohjausta ja valvontaa liikenteen sujuvuuden parantamiseksi ja onnettomuuksien välttämiseksi. Oliko tasoristeys puolusvoimilta jäänyt vartioimatta? Aivan selvästi oli. Tämä oli kiistaton virhe joukko-osaston johtajilta. Onnettomuutta tuskin olisi päässyt tapahtumaan, jos tasoristeyksessä olisi ollut sotilasvartiointi. Radan ylityksen olisi voinut tehdä vasta sen jälkeen, kun siihen olisi saanut luvan.

Tiedossa ei ole, mihin välittömiin toimenpiteisiin turma on johtanut puolustusvoimissa, mutta pelättävissä on, ettei paljon mihinkään. Odottelemaan jäädään onnettomuustutkinnan tuloksia ja suosituksia, jotka valmistunevat aikaisintaan puolen vuoden päästä. Lentoturmissa lentokoneet pannaan välittömästi lentokieltoon. Vastaavasti ainakin vartioimattomissa tasoristeyksissä ja muissakin risteävissä liikenteen kohdissa puolustusvoimien olisi otettava heti ja välittömästi käytäntöön tapa ja määräys, jonka mukaan vartoimattomaan tasoristeykseen tai muuhun liikenneristeykseen on aina asetettava vartija liikenteen ohjausta ja turvallisuuden varmistamista varten. Nyt puolustusvoimien laiminlyönti turvallisuuden varmistamiseksi on johtanut murhelliseen tapahtumaan, josta sotilasajoneuvon varumieskuljettajaa yksin on kohtuutonta syyllistää.

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän NiiloMkel kuva
Niilo Mäkelä

Totta - liikenteen ohjaus on jätetty tekemättä. Lisäksi hytissä yleensä istuu marssin komentaja ja hänelläkin on vastuu.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Nyt Raaseporissa on sattunut tänään jo toinen liikenneonnettomuus missä on osallisena armeijan miehistökuljetusajoneuvo.
Poikani sattui ensimmäisenä paikalle auttamaan ja kertoo:
"Varusmies jonka luulen olevan kuljettaja, tulee kertomaan minulle että he eivät ole juurikaan nukkuneet ja ovat todella kauhuissaan eilisen tapahtumista ja nyt sitten tällaista."
Tämä on siis ensi käden tietoa, ei kuulopuhetta.

Nyt on korkea aika asettaa tilanteista vastanneet armeijan upseerit ja koko komentoketju vastuuseen. Aivan ilmeisesti varusmiehet joutuvat ajamaan suuria ajoneuvoja, lastina toisia varusmiehiä, kunnossa missä auton rattiin ei pitäisi mennä. Varusmies ei voi kieltäytyä - pikemmin ei osaa kieltäytyä, koska hänen pitäisi ilmoittaa että esimiehen antama käsky on tässä tapauksessa vastoin lakia.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

"Varusmies ei voi kieltäytyä - pikemmin ei osaa kieltäytyä, koska hänen pitäisi ilmoittaa että esimiehen antama käsky on tässä tapauksessa vastoin lakia."

Väittäisin että asia on hieman monimutkaisempi varusmiehelle, yksi on se että käskystä ei oikein voi kieltäytyä ilman rangaistusta ja sitä kuuluisaa lakikirjaa harvemmin on siinä mukana mistä voi tarkistaa, kertaajana uskalsin sanoa vastaan kun yliluti käski laittaa kitkaketjut 30km siirtymisen ajaksi oli vain laitonta käyttää kitkoja asfaltilla, tosin yliluti kiukutteli tahtonsa läpi ja tuhottiin 150 000€ edestä kitkaketjuja, olihan se näyttävän näköistä kun kilometrin pituinen marssirivistö puskee kipinäryöppyä.

Sitten varusmieskuskin on ajatelta sitä että jos hän kieltäytyy niin kyyditettävät sitten kävelevät ja nämä narsistiset kapiaiset tuppaavat tekemään selväksi kenen syystä nyt sitten marssitaan ja kannetaan selässä kaikki tavara. Joten kuski pääsee palveluskavereiden "koulutukseen" hyvin nopeasti.

Periaatetasolla aina esimies on vastuussa alaisten teoista vähintäänkin yhtä isolla osuudella oltiin sitten armeijassa tai työelämässä, itse korostaisin esimiehen osuutta koska onnistuessa johtaja yleensä vie krediitit joten epäonnistuessa pitäisi myös kantaa se vastuu.

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Eikö nyt kuitenkin tasoristeysonnettomuudessa ollut kyseessä yksittäisestä kulkuneuvosta, jolloin kyseessä on tavallinen kuljetus, eikä suuremmasta marssirivistöstä missä asetetaan sotapoliiseja ohjaamaan risteyksissä ja moottorimarssin komentaja kulkee osaston mukana. Olen itse palvellut aikoinani Dragsvikissa ja ampumaleiriin Syndaleniin tuli varuskunnasta ja sieltä lähti päivittäin usein yksittäisiä ajoneuvoja varuskuntaan syystä tai toisesta. Lähdin usein jonkun kuljetuksen mukana varusmiestoimikunnan kokouksiin ja palasin toisen kanssa iltapäivällä. Ihan omin neuvoin ne autokomppanian kaverit liikkeellä olivat ilman upseereja ja sotapoliiseja. Ikävä ja hirveä onnettomuus tuo oli, osanottoni menehtyneiden omaisille, mutta jos katsoo sitä animaatiota onnettomuudesta kallistuisin inhimmillisen virhearvion puolelle.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Välitön syy on ollut sotilaskuljettajan havaintovirhe, mutta kyllähän systeemi on pahasti pielessä, kun tuontyyppisiä henkilökuljetuksia ohjautuu vartioimattomaan tasoristeykseen vilkasliikenteisellä rataosuudella, jossa vieläpä junien nopeudet ovat toisella sadalla.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

"Saattueessa oli yhteensä viisi ajoneuvoa."

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Olen lukenut nettilehdistä toisaalta useiden ajoneuvojen marssiosastosta, toisaalta vain yhdestä ajoneuvosta. Joku on nyt väärässä.

Blogisti on tarttunut aivan oikeaan asiaan. Sotilaskuljetusten reitit on joko valittava järkevämmin, tai mikäli tasoristeyksien kautta joka tapauksessa ajetaan, on rautatieliikenteen reaaliaikainen tilanne varmistettava paljon nykyistä perusteellisemmin.

Puolustusvoimille olisi myös mahdollista toimia yhteistyössä Finrail-liikenteenohjausorganisaation kanssa, jolloin maantieliikenne (esimerkiksi sotilasosasto moottorimarssilla) saisi oman tarkasti määritellyn "aikaikkunansa" rautatien ylittämiseen.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Vaikuttaa siltä, että liikkeellä on ollut komppania, noin 60 sotilasta, ylittämässä kyseistä risteystä. Onnettomuuteen joutunut ja toinen tilanteessa mukana ollut sotilasajoneuvo olivat käsitykseni mukaan saattueen viimeisiä.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Valittu reitti on kyllä kiinnostava, ellei osasto ole lähtenyt liikkeelle turmatien varrelta. Jos se on esimerkiksi tullut Dragsvikista asti, rautatie on pitänyt jo kertaalleen ylittää ja näiden kahden ylityksen lopputulos on se, että osasto on palannut samalle tielle mistä on lähtenytkin välillä Trollböle - Skogby (valtatie 25 radan pohjoispuolella).
https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?lang=fi&zoomL...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän MarkkuTurpeinen kuva
Markku Turpeinen

Minulla on muistikuva varusmies- ja kertausharjoitusajoilta, joista tosin on aikaa varsin paljon, että risteysalueilla ja rautateiden ylityksillä oli ohjaus. Olivatko sotilaspoliiseja vai muita, en muista.
Mikä lienee nykyinen käytäntö, mutta kun kuulin onnettomuudesta, ihmettelin missä oli ohjaus.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kuka vastaa siitä, että saattue ohjattiin hankalaan junaradan ylitykseen sankassa lumipyryssä ilman näkyvyyttä ?

Viime kädessä valtion tulisi vastata kömmähdyksistään.

Käyttäjän olavilaitala kuva
Olavi Laitala

Viime kädessa kuitenkin kuljettaja päättää, pysähtyykö hän, avaako ikkunan ja kuuntelee, kysyykö vierustoverilta, näkyykö junaa jne.

Jo autokoulussa on painotettu varovaisuutta radan ylittämisessä, ja varmasti myös PV:n ajokoulutuksessa.

Jos jokaista viiden auton letkaa varten tarvitaan SP joka risteykseen, ollaan aika hakoteillä.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Ei olla hakoteillä. Olen Lampikarin kanssa täsmälleen samaa mieltä liikenteen ohjauksesta erityisesti tasoristeyksissä. Se on nopein, halvin ja erittäin tehokas konsti hoitaa turvallisuusongelma heti. Onnettomuuden perussyy on selvä jo nyt eli asiassa ei sen selvittämistä tarvitse odotella kuukausia tai vuosia: Auto ajoi radalle junan eteen. Se miksi näin tapahtui, selviää kyllä aikanaan esitutkinnassa.

Itse lähtisin saman tien hoitamaan ongelman armeijan sisäisin ohjeistuksin ja määräyksin. Ihmettelen jos armeijassa ei ole tätä jo tehty, sillä toinen samanlainen onnettomuus niin johtoportaassa joku tulee takuuvarmasti saamaan syytteet. Armeija on virkahierarkinen organisaatio ja joku vastaa siitä, että asialle tehdään jotain välittömästi.

Kysymys on siitä, olisiko onnettomuus voitu estää sillä, että yksi tai kaksi varusmiestä olisi määrätty tasoristeykseen valvomaan ylitystä. Todennäköisesti olisi ja jos jatkossa toimittaisiin määräysten mukaan, se todennäköisesti estäisi vastaavat onnettomuudet myös jatkossa. Aina kun ajoneuvossa on matkustajia, on tasoristeykseen määrättävä vähintään yksi henkilö valvomaan tasoristeyksen turvallista ylitystä. Viime kädessä ajoneuvon kuljettaja on silti vastuussa ylityksestä.

Jos mitään ei tehdä, seuraavassa mahdollisessa vastaavassa onnettomuudessa upseeritasolla joudutaan oikeudessa vastaamaan kysymykseen, miksi asiaa ei hoidettu edellä mainitulla ohjeistuksella tai määräyksellä.

Käyttäjän olavilaitala kuva
Olavi Laitala

Yhtä hyvin voidaan sitten määrätä, että kuski nousee autosta ja käy tiedustelemassa.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt Vastaus kommenttiin #14

Väärin, kyllä yksinkertaisin tapa on määrätä vaikka 2 varusmiestä ohjaamaan tasoristeykseen liikennettä, harjoituksisa kun kuskit ajavat satoja kilometrejä väsyneenä, tilassa jossa silmät hädintuskin pysyvät auki saati sitten ajatus kulje.

Käyttäjän askolampikari kuva
Asko Lampikari

Tasoristeysonnettomuuksissa on kuollut 2000-luvulla ainakin 120 ihmistä. Onnettomuuksien ja ihmishenkien menetysten välttämiseksi on tehtävä kaikki voitava heti ja mahdollisimman nopeasti.

Vaarana on, että Raaseporin tapaisia järkyttäviä onnettomuuksia selitellään vain olosuhdetekijöillä ja monella samanaikaisella sattumalla, virhearvioinnilla yms. Tämä johtaa helposti ajatteluun, että sehän nyt oli vain onnettomien sattumien summa. Minulle ei voi tapahtua mitään vastaavaa. Sataprosenttisen varmaa on kuitenkin, että tulevinakin vuosina kuolee kymmeniä ihmisiä tasoristeysonnettomuuksissa ilman voimakkaita toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi. Me emme vain tiedä, että olemmeko itse näiden uhrien joukossa.

Melko lyhyellä aikavälillä voidaan toteuttaa monia tasoristeysturvallisuutta parantavia toimenpiteitä, joista mikään ei ole hakoteillä. Näitä ovat ainakin

- ohjeistukset ja tiedottaminen radan ja tasoristeyden ylittämiseksi (ohittamiseksi) ja onnettomuuksien välttämiseksi
- fyysinen vartiointi erityisen vaarallisissa tasoristeyksissä, missä ei ole muuta vartiointia
- varojen myöntäminen turvallisuutta parantaviin hankkeisiin ja erityisesti ensin vaarallisten tasoristeyksien poistamiseen
- kaikkien tasoristeyksien varustaminen pakollista pysähtymistä osoittavalla liikennemerkillä ennen radan ylittämistä, missä sellaista ei vielä ole, kuten ei Raaseporissakaan
- tekniset ratkaisut, jotka estävät radan ylityksen (puomi) tai/ja varoittavat (liikennnevalot) lähestyvästä junasta tasoristeyksissä, missä sellaisia ei vielä ole ja jotka ovat erityisen vaarallisia
- uudenlaiset tekniset ratkaisut, joita ei vielä ole missään käytössä. Näitä voivat olla näyttötaulut, jotka osoittavat lähestyvästä junasta, kameravalvonta, automaattiset ilmoitukset kännykkään, seismologiaan perustuvat tekniset ratkaisisut yms.

Toimituksen poiminnat