Asko Lampikari

Nato voisi tukea Suomen Nato-jäsenyyshakenmusta

Professori Vesa Kanniaisen mukaan mahdollisessa Nato-jäsenyydessä on oleellista arvioida ja löytää vastaus kahteen kysymykseen; vahvistaako jäsenyys Suomen kansallista turvallisuutta ja loisiko se kynnyksen Venäjälle puuttua Suomen asemaan sotilaallisesti ja mikä olisi Nato-jäsenten kyky ja halu auttaa Suomea, jos Suomi joutuu hyökkäyksen kohteeksi yksinään tai osana laajempaa kansainvälistä konfliktia Itämerellä.

”Mahdollinen vihollinen joutuu omalta kannalta arvioimaan suvereniteetin loukkaamisen järkevyyttä hyöty-kustannus-analyyttisesti”.

Mielestäni Venäjän hyökkäys Suomeen ja sen kustannukset olisivat kiistatta paljon pienemmät ja hyödyt ilmeisesti Venäjän mielestä suuremmat siihen nähden, mitä ne olisivat siinä tapauksessa, jos  Suomi olisi Naton jäsen.

Venäjä on jatkuvasti vahvistanut sotilaallisia valmiuksiaan Suomen lähialueilla ja Itämeren alueella. On huomion arvoista, että presidentti Putin on sanonut, etteivät rajat merkitse hänelle mitään ja että Venäjän asevoimat saatetaan kahden tunnin lähtövalmiuteen (elleivät jo sitä ole). Itse asiassa Venäjä on varautunut jo nyt ja varustautuu edelleen Naton läsnäolon lisääntymiseen Suomen suunnalla ja sen lähialueilla. Suomen vastastrategia tähän ei missään tapauksessa ole  ”odota ja katso” eli Kanniaisen johtopäätös, jonka mukaan nykytiedon valossa ei ole aihetta hakea Naton jäsenyyttä. Suomen oikea strategia olisi liittoutuminen mahdollisimman nopeasti mahdollisen hyökkäyksen kustannusten nostamiseksi ja Venäjän epävarmuuden lisäämiseksi siitä, mitä sen hyökkäyksestä voisi seurata. Liittoutuminen lisäisi kansalaisten turvallisuuden tunnetta ja vahvistaisi Suomen kansallista turvallisuutta vastoin Kanniaisen näkemystä. 

Suurin este mahdollisille Venäjän invaasiotoimille tällä hetkellä lieneekin epävarmuus hyökkäyksen mahdollisista seurauksista. Suomi ja Ruotsi yhdessäkään eivät kykene torjumaan hyökkäystä, vaikka sotilaallinen yhteistyö Ruotsin kanssa korottaakin hivenen hyökkäyksen kynnystä. Hyökkäys voisi johtaa USA:n ja Naton sotilaallisiin vastatoimiin, koska Baltia olisi vaarassa Venäjän uhatessa niitä myös Suomen suunnalta, jos se valloittaisi Suomen. 

Natoon liittymisessä ei ole kysymys joko tai asiasta, vaan siitä, miten jäseneksi hakeminen ja liittyminen voidaan tehdä niin, ettei Venäjä jo ennen liittymistä vastaa siihen omilla jopa hyökkäyksellisillä toimilla. Optioon vedotaan jatkuvasti. Se on kyseenalainen ja hakuprosessi hidas, kun Venäjä kykenee tekemään päätöksensä tunneissa. Kanniainen on oikeassa siinä, että liittyminen Natoon ei takaa vielä sitä, että kaikki Nato-maat auttaisivat tarpeen tullen Suomea 5. artiklan mukaisesti, jos Suomi olisi Naton jäsen.

USA on Naton takuumies. Ruotsi on ilmeisesti lähtenyt hakemaan ensin tukea ensisijaisesti USA:sta mieluummin kuin Natosta. Tähän viittaa merkittävä tieto, jonka mukaan Ruotsi ja USA ovat tehneet aivan äsken aiesopimuksen puolustusyhteistyöstä. Toivottavasti Suomi seuraa  tässä Ruotsin esimerkkiä.

Nato on usein ilmaissut toiveensa Suomen ja Ruotsin liittymisestä Natoon. Suomen ja Ruotsin asema Natoon kuuluvien Baltian maiden puolustuksen kannalta on strateginen ja siksi Natolle tärkeä. Nato voisikin yksipuolisesti omien intressiensä takia julistaa, että tarvittaessa ja pyydettäessä se antaa Suomelle ja Ruotsille sotilaallista apua, jos se kerran vastavuoroisesti odottaa puolestaan jonkinlaista tukea itselleen näiltä mailta Baltian ja Itämeren alueella.  

Venäjän näkökulmasta tarkasteltuna on ymmärrettävää, että Venäjä varautuu ja pyrkii varmistamaan muiden muassa sotilaallisesti lisävarustautumalla sen, ettei Suomen kautta hyökätä sen kimppuun. Avainkysymys Natoon liittymisen ohella onkin se, että miten  turvataan Venäjän intressit luuloteltuun tai sen uskomaan hyökkäysuhkaan Suomen suunnalta ja myös niin, ettei Venäjällä ole myöskään syytä uhata  Suomea sotilaallisesti eikä hybridisodankäynnillä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän AriPesonen1 kuva
Ari Pesonen

Mikäli Suomi ja Ruotsi päättäisivät hakea Nato-jäsenyyttä, olisi jäsenyyden hakuprosessi erilainen kuin tähän saakka. Ensinnäkin Suomi ja Ruotsi liittyisivät suoraan ilman lähentymisohjelmaa (MAP).

Toiseksi ennen hakemusjulkistusta olisi Yhdysvallat sitoutunut pitämään yllä Itämeren ympäristössä ja Fennoskandiassa turvallisuutta antamalla Suomelle ja Ruotsille maakohtaiset turvallisuustakuut hakemisprosessin ajaksi. Nato ei turvallisuustakuita voi antaa ei-jäsenille, mutta Yhdysvallat voi.

Tarkoitus olisi pitää Venäjä kurissa hakemusprosessin ajan Yhdysvaltain sotavoimalla.

Yhdysvalloille on etenkin Ruotsin jäsenyys elintärkeä, koska ilman Ruotsia on vaikea pitää yllä Baltian maiden turvallisuutta, ja sen takia Yhdysvallat suostuisi mielellään em. järjestelyyn. Baltian mailla on tällä hetkellä turvallisuusvajetta sen johdosta, kun Suomi ja Ruotsi eivät kuulu Natoon.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Yhdysvaltojen ulkopolitiikka on hyvin presidenttivetoista, ja seuraavan USA:n presidentin noudattamaan poliittiseen linjaan liittyy tässä vaiheessa epävarmuustekijä.

Käyttäjän opwallin kuva
Olli-Pekka Wallin

Nato ei vain lisää Suomen turvallisuutta vaan heikentää sitä. Nato:n turvatakuut lepäävät Usan:n hallinnon varassa. Suomen tulisi tämän sijasta tehdä kaikkensa sen eteen että Suomi solmisi kahden keskiset turvatakuut Usan valtion kanssa.

Hyvin ymmärrän Hollanin Naton:n jäsenyyden, osa turvallisuudesta on ulkoistettu muiden käsiin kuten Iso-Britann:ialle. Suomen tilanne on eri koska meillä on pitkä rajalinja Venäjän kanssa, olisimme ensimmisiä tulilinjalla mahdollisen konfliktin sattuessa.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Lampikarilta hyvä ja perusteltu kirjoitus.

Nato-jäsenyys lisää Suomen turvallisuutta, ei heikennä sitä. Hakuvaihe on asia erikseen ja Ruotsi on jo tämänkin tajunnut, kun petaa tulevaa jäsenhakemusta useilla Nato-erillisopimuksilla jo ennakkoon.

Venäjä antoi hiljattain turvatakuut Nato-maille ilmoittamalla, ettei hyökkää Nato-maita vastaan. Suomi jäi toistaiseksi Venäjän "turvatakuiden" ulkopuolelle. Venäjän hyökkäämättömyyskannan Natoa vastaan ymmärtää, kun vertailee Natoa ja Venäjää keskenään. Hyöty-kustannus -riskit ovat aivan omaa luokkaansa kuin hyökätä ei-Nato-maahan.

Unohdit, että Venäjän kanssa olemme helisemässä erityisesti silloin, jos emme kuulu Natoon. Joudumme vain uskomaan siihen, ettei Venäjä hyökkää Suomeen. Jos Venäjän Nato-hyökkäämättömyysilmoitukseen on luottaminen, Natossa taas ollaan turvassa. Venäjäystävät, voiko siis Venäjän ilmoitukseen luottaa?

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

NATOn jäsenmailla yhdessä on senverran vahva taloudellinen, poliittinen ja tarvittaessa myös sotilaallinen maailmanlaajuinen vaikutusvalta että siihen ei edes USA yksin pysty. Jos asia olisi toisin, ei Yhdysvalloilla olisi syytä olla jäsen. Lähes kaikki operaatiot ovat monikansallisia, jokapäiväisestä arkisesta yhteistyöstä puhumattakaan.

Toki Yhdysvaltainkin tuki Suomelle vahvistaa puolustustamme enemmän kuin mitä omin voimin olisi mahdollista saavuttaa.

Käyttäjän mattivillikari kuva
Matti Villikari

Kanniaisen johtopäätös oli, että "nykytiedon" valossa ei ole aihetta hakea Naton jäsenyyttä.

Suomen päättäjien nykytieto on, että Naton vaikutus Suomen turvallisuuteen on negatiivinen.

Selkokielelle käännettynä tämä negatiivisuus tarkoittanee Venäjän sotilaallista väliintuloa heti, kun jätämme jäsenhakemuksen.

Tätä ei kukaan uskalla sanoa suoraan, asia kerrotaan kietoilmaisuin; jäsenyyden hakeminen ei ole ajankohtaista juuri nyt tai että turvatakuut ovat vain korulauseita paperilla.

Asia on niin arkaluonteinen, etteivät ne, joiden pitäisi siitä päättää, uskalla tehdä päätöstä. Päätös halutaan lykätä mahdollisimman pitkälle hamaan tulevaisuuteen ja mieluiten kansan päätettäväksi.

Valitettavasti "nykytieto" voi muuttua hetkessä ja jos silloin ei ole tietoa äänestyksen tuloksesta, olemme pulassa.

Venäjä ei tietenkään kerro miten he reagoisivat siihen jos Suomi lähettäisi Naton jäsenhakemuksen. Eivät kerro tietenkään, ei tarvitse, suomalaisten pitäminen peloissaan ja epätietoisina toimii parhaiten.

Toimituksen poiminnat