Asko Lampikari

Selviytymislauseke paikallisessa sopimisessa

Monet työntekijäjärjestöt ovat jo hyväksyneet niin sanotun selviytymislausekkeen, toisella nimellä kriisilausekkeen. Sen mukaan yrityksen joutuessa poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin työntekijöiden työehtoja ja palkkojakin voitaisiin alentaa paikallisella tasolla niistä sopien esimerkiksi irtisanomisten tai lomautusten sijasta. Hämmästyttää, että jotkut työntekijäjärjestöt ovat jo hyväksyneet kriisilausekkeen, vaikka lopullisesti se on vasta hyväksytty, kun koko kilpailukykysopimus kokonaisuudessaan on mahdollisesti hyväksytty. Objektiivisesti arvioiden kriisilauseke ei ole oikeudenmukainen ja tasapuolinen, vaan yksipuolisesti työnantajien ja yrittäjien etujen mukainen.

Yrityksen johto on vastuussa yrityksensä menestyksestä. Silloin voidaan aiheellisesti kysyä, että onko oikein panna työntekijät vastuuseen yrityksen vaikeuksista, jotka johtuvat ainakin enemmän yrityksen johdosta ja johtamisen epäonnistumisesta kuin työntekijöiden toiminnasta. Voidaan myös kysyä, että jos kerran työntekijöiden edellytetään ottavan taloudellista vastuuta yrityksestä jopa palkanalennusten muodossa, niin eikö yrityksen omistajienkin tulisi tasapuolisesti ottaa taloudellista lisävastuuta yrityksestään. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi lisäämällä oman pääoman ehtoista rahoitusta yritykseen osakepääoman korotuksella, pääomalainalla, tavallisella lainalla tai muilla sellaisilla yrityksen taloudellista tilaa ja toimintaedellytyksiä parantavilla toimenpiteillä.

Yksipuolisesti vain työntekijöitä velvoittavat sopimuskohdat  eivät edistä osapuolten keskinäistä luottamusta ja sopimista työpaikoilla. Luottamus voidaan saavuttaa vain osapuolten avoimella, tasavertaisella, rehellisellä, riittävällä ja oikealla sekä oikea-aikaisella keskinäisellä informaatiovaihdolla ja vuorovaikutteisella kanssakäymisellä, puolin ja toisin oikeudenmukaisilla ja molempia osapuolia hyödyttävillä esityksillä ja ratkaisuilla. Jos jokin näistä ehdoista jää täyttymättä, luottamuken saavuttaminen osapuolten kesken ja sopimisen edellykset työpaikoilla ovat olemattomat tai vähintäänkin huonot.        

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Selviytymislausekkeen toimivuus kai edellyttää ainakin, että on saavutettu kutakuinkin yhteinen käsitys työnantaja(yrityksen/laitokse)n joutumisesta poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin. Kriisitietoisuudesta voi olla erilaisia näkemyksiä, eikä se välttämättä ole ainut oikeassaolija, jolla on hallussaan yksin (maailman/koti)markkinatuntuma tai korporativistismonopolistisesti aikaansaatuja usein vaikuttavanoloisiakin lukuja toteutuneista tai skenarioiduista vaihtoehdoista. Moni ei tunnistanut/tunnustanut konjunktuurien käännöstä nelisen vuotta sitten tai sen vääjäämätöntä vaikutusta pian myös julkistalouteen.

Hyvä olisi julkisaloillakin tietää yhteiskunnan kulloisistakin oloista myös tulorahoituksella toimivien alojen näkökulmista, joilta rahoitus irtoaa paljolti budjettipuolellekin jaettavaksi, jos sitä on.

Nyt siis työaikaa pidennetään 30 minuuttia viikossa. Arvatkaa millaisen vastaanoton sai työpaikallaan eräs valtiosektorin virkamies, joka ehdotti työpaikkamatkailukulujen syynäämistä ja asettui vastustamaan talon ay-aktiivien ja leppoistusväen esittämää viikkotyöajan lyhentämisvaatimusta tunnilla tämän nyt meneillään olevan taantuman aikana parisen vuotta sitten? Se selviää tästä kommentista Lars-Erik Wilskmanin blogiin Korporaatiot voittavat: http://jaga.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217689-korpor...

Toimituksen poiminnat