*

Asko Lampikari

Valtionveron kevennyksestä ei olisi apua pamilaisille

Valtionveron kevennyksestä ei olisi apua pamilaisille

Missään en ole nähnyt esitettävän, mitä merkitsisi hallituksen ja SAK:n esittämä eri arvioiden mukaan noin 3,5 %:n heikennys palkkoihin, jos kilpailukykypaketti toteutuisi. Vuositasolla tämän vaikutus olisi lähes 3 miljardin euron ”tulonsiirto” palkansaajilta yrityksille ja esimerkiksi neljältä vuodelta yhteensä noin 12 miljardia euroa.

Pamilaisille heikennys merkitsisi karkean arvion mukaan lähes 100 euron vähennystä kokoaikaisen työntekijän keskimääräiseen kuukausipalkkaan, joka lienee noin 2500 euroa. Pamilaisten palkkojen heikennys vuositasolla olisi siis lähes 300 miljoonaa euroa, jos keskimäärin samansuuruinen vaikutus kohdistuisi jokaiseen PAM:n 230.000 jäseneen. Näinhän ei tietysti ole, koska pamilaisissa on paljon osa-aikaisia ja matalapalkkaisia  työntekijöitä.

PAM on ainakin toistaiseksi hylännyt SAK:n neuvotteleman ja hyväksymän kilpailukykyehdotuksen. Se on edellyttänyt hallitukselta jonkinlaisia konkreettisia ehdotuksia ja muiden muassa selvitystä hallituksen vihjailemasta yhden miljardin euron suuruisesta veron kevennyksestä, jotta se olisi valmis harkitsemaan uudelleen mahdollista mukaan tuloa sopimukseen. Hallitus ostaisi siis yhdellä miljardilla eurolla kolme miljadia euroa. Kauppa se on, joka kannattaa. Pamilaisillekaan veron kevennykset eivät korvaa leikkauksissa menetettävää ostovoimaa lähellekään. Veron kevennykset eivät paljon koskisi pamilaisia. Veronmaksajain Keskusliiton mukaan valtionveroa tänä vuonna maksetaan käytännössä vasta 32.160 euron palkkatuloista. Tämän ylittäviä palkkatuloja  on vain muutamalla prosentilla jäsenistä. Kunnallis- ja kirkollisveroa maksetaan, kun palkkatulot ylittävät keskimäärin 12.700 euroa vuodessa. Jos valtionveron kevennykset kohdistuisivat kaikkiin palkansaajiin, siitä hyötyisivät erityisesti hyvätuloiset ja kasvattaisivat entisestään palkansaajien ja vähävaraisten taakkaa Suomen taloudesta. 

Veronmaksajain Keskusliiton mukaan verotus kiristyy (vastoin hallituksen lupausta) vuoteen 2019 mennessä 1 %-yksiköllä eli 410 eurolla vuodessa työttömyysvakuutus- ja työeläkemaksun korotuksen johdosta esimerlkiksi 3.300 euroa kuukaudessa ansaitsevalla palkansaajalla.            

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän ollisaarinen kuva
Olli Saarinen

Tarkkaan ottaen verotus ei kiristy vaan kevenee, koska siirtyvät maksut ovat verovähenteisiä. Oma harrastajaekonomistin "black boxini" kutsuu kiky-pakettia palkanalennukseksi, koska siinä käteen jäävä tulo alenee, työnantajan kustannus alenee, verot alenevat ja maksut säilyvät ennallaan. Veronmaksajien keskusliiton näkökulmassa maksut luetaan veroihin ja laskelma suhteellisen osuuden muutoksesta bruttopalkkaan nähden on silloin oikea.

Koska pienituloisten marginaalivero on alhainen, on heillä käteen jäävän tulon suhteellinen aleneminen suurempi kuin keski- ja suurituloisilla.

Pienituloisten käteen jääviä tuloja ei edes kilpailukykypaketin nimissä tulisi alentaa lainkaan. Koska ansiotulovähennys ja työtulovähennys koskevat myös kuntaveroa, on vähennyksiä säätämällä pehmennettävä palkkojen alentamista, mutta vain pienituloisila, muut ovat mitä suurimmassa määrin vastuussa kilpailukykymme puutteesta

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Otsikon toteamus tietysti pitää paikkansa, koska tuloveron kevennyksistä on etua lähinnä rikkaille ja keskituloisten varakkaammalle puoliskolle, ei muille. Syy siihen, miksi SAK:n ammattiyhdistyspomot veronkevennystä vaativat on siinä, että he haluavat aikaisemmista hallituksen toilailuista ja uhkailuista närkästyneenä kääntää hallituksen omat höpötykset ja retoriikat sitä itseään vastaan nyt kun hallituksen arvovalta työmarkkina-asioissa ilmeisesti luhistuu monista eri syistä. Luonnollisesti AY-pomot tietävät myös sen, että tulovero on arvonlisäveron jälkeen toiseksi merkittävin verolaji valtion tulopuolen kannalta ja sen kevennykset nykytilanteessa voivat vaarantaa myös luottoluokituksia, mikä tekee oikeasti verojen liiasta keventelystä hankalaa.

Käyttäjän askolampikari kuva
Asko Lampikari

En tiedä, että mitä tarkoitat siirtyvillä maksuilla. Jos tarkoitat palkasta tai/ja suoraan verosta tehtäviä vähennyksiä ne vähentävät vuodesta 2016 alkaen käteen jäävää tuloa. Esimerkiksi asuntolainojen vuosittain aleneva korkovähennys pienentää palkasta käteen jäävää osuutta.

Luotan Veronmaksajain Keskusliiton arvioon verojen kiristymisestä. Varmaa on, että monien verovähennysoikeuksien ja yksittäisten veromuutosten seurauksena palkansaajan kokonaisveroaste kiristyy vuosi vuodelta lähivuosina. Siitä veroasiantuntijat näyttävät olevan yhtä mieltä.

On huomattava, että kirjoituksessani puhun ja tarkoitan ensisijaisesti valtion tuloveron alennuksen vaikutusta pamilaisten palkkoihin.

Käyttäjän ollisaarinen kuva
Olli Saarinen

Anteeksi epäselvä ilmaisuni: siirtyvillä maksuilla tarkoitin ansiosidonnaisten maksujen siirtymistä bruttopalkan "alapuolelle" niin sanotuista työnantajamaksuista työntekijämaksuiksi. Kun esimerkiksi eläkemaksu on verovähenteinen, kärsii verottaja palkansaajan marginaaliveron verran eli verotus kevenee. Veronmaksajain keskusliitto lukee työntekijämaksut veroihin ja veroasteeseen, mikä tarkastelu näyttääkin kiristyvää veroastetta.

Veronmaksajien näkemyksessä on se ongelma, että efektiivisesti myös ns. työnantajamaksut ovat osa palkkaa kun ne maksetaan palkkasidonnaisesti palkansaajan ansiotyötä vastaan palkansaajain eduksi. Jos työntekijämaksu on palkkaveroa niin sitten on työnantajamaksukin. - Alunperin Veronmaksajain valinta liittynee kansinvälisiiin tilastointiperiaatteisiin jotka kuitenkin ovat sikäli huterolla pohjalla, että joka maassa on omat eläke- ym. -järjestelmänsä.

Kikymalli on siis palkanalennus missä ansiosidonaisten etujen saajien maksupohjasta on pidetty huoli mutta sekä verottaja että palkansaaja kärsivät.

Kalervo Kyyrönen

Lampikarin tieto ei nyt kyllä pidä paikkaansa.Valtion tuloveroasteikko alkaa vuonna 2016 16,700 € tieto tarkastettu VERONMAKSAJIEN TALOUSTAITO LEHDESTÄ N:o 12/15

Käyttäjän askolampikari kuva
Asko Lampikari

Kyllä,Kalervo,sinulla itselläsi on nyt väärinkäsitys. On erotettava kaksi asiaa; verotaulukot ja verojen lopullinen määräytyminen, johon vaikuttaa myös monet muut tekijät.

Tieto ei sitä paitsi ole minun, se on Veronmaksajain Keskusliiton sivuilta. Lainaan sitä tähän ja se kuuluu seuraavasti: "Kun työtulovähennys ja muut viran puolesta myönnettävät vähennykset huomioidaan, valtionveroa maksetaan vuonna 2016 käytännössä vasta noin
32 160 euron palkkatuloista". Googlesta löydät sen esimerkiksi "Mitä veroja maksat tuloistasi?"

Kalervo Kyyrönen

Luuletko etten osaa lukea ja ymmärrä kirjoitettua tekstiä, sekä saamani verotoimistosta jokavuosi lapun jossa ilmoitetaan tulot,verot,vähennykset ja maksut.Kyllä minua on ennenkin tyhmänä pidetty ja mitään tietämättömänä jopa haukuttu suoraan.

Käyttäjän askolampikari kuva
Asko Lampikari

Sinun kommenttiesi kommentointi ei ole vaivannäön arvoista.

Toimituksen poiminnat