Kreikan talouskasvulle ja velkojen leikkauksille toinenkin tie

Esitin vuosia sitten blogissani, että Kreikan ainoa keino selviytyä velkataakastaan on talouskasvu, velkojen leikkaus, eurovaltioden yli-ja alijäämien sekä Kreikan valtion  budjetin  tasapainottaminen. Arvelin Kreikkaa kohtaan harjoitetun  politiikan kuristavan  Kreikan henkihieveriin ja johtavan ennen pitkää jopa vakaviin rauhattomuuksiin maassa. Kuristuspolitiikka jatkuu ja rauhattomuuksista on saatu jo esimakua. Muutostakin aiempaan verrattuna on kuitenkin tapahtunut. Esitin tuolloin myös koko euroalueen talouden elvyttämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi rahan tarjonnan lisäämistä noin tuhannella miljadilla eurolla. Yli tuhannen euron elvytysohjelma onkin sittemmin aloitettu minusta tietysti riippumatta.

Yhä useammat velkojat ovat sitä mieltä, ettei Kreikka  selviä koskaan nykyisestä lähes 320 miljadin euron veloistaan ja vaarana on Kreikan ero eurosta ja velkojen maksamatta jättäminen kokonaan. Lisäksi pelkona on Kreikan putoaminen Putinin syliin kuin kypsä omena. Niinpä jo Saksakin alkaa vähin erin taipua siihen, että Kreikan velkataakkaa olisi jotenkin helpotettava, esimerkiksi laina-aikoja pidentämällä ja matalia korkoja entisestään alentamalla. Ranskan ja Saksan asenteen muutokseen on yhtenä syynä se, että niiden riskit Kreikan saatavista ovat olennaisesti pienentyneet entisestään velkojen tultua sosialisoitua EU:n, EKP:n ja IMF:n ja viime kädessä eurovaltioiden veronmaksajien hartioille.

Kreikan talouskasvun välttämättömyydestä nyt kaikki ovat yhtä mieltä. Suunnitelluilla leikkauksilla, verojen korotuksilla ja valtion omaisuuden yksityistämisellä talouskasvua ei kuitenkaan saada aikaan ja ainakin lyhyellä tähtäyksellä kansalaisten kurjistaminen vain jatkuu. Kukaan tuskin kiistää sitä, että Kreikkaa kohtaan harjoitettu politiikka velkojen suhteen on melko täydellisesti epäonnistunut. Kreikka ei tähän ole vähiten myös itse sasyyllinen.             

Rahaa on syydetty Kreikalle toinen toisensa perään hätälainojen ja pakettien muodossa. Jos Kreikka ei saa vuotokohtia tukittua, mitkään paketit ja rahat eivät riitä nostamaan Kreikkaa suosta.

Valuuttapako ulkomaisiin, etenkin Sveitsin pankkeihin, on jatkunut näihin päiviin asti. Tälläkin hetkellä talletukset ulkomaiden pankeissa ovat Kreikan oman ilmoituksen mukaan noin 80 miljardia euroa, kun samanaikaisesti neuvotellaan 86 miljardin euron kolmannesta tukipaketista Kreikalle.

Olen myös jo aiemmin todennut blogissani, että velkoja ei voida maksaa uusilla veloilla. Eivät velat siitä mihinkään häviä. Nyt on nähty, että ne vain lisääntyvät. Lähtötilanteessa Kreikan velat olivat noin 120 % BKT:sta, nyt ne ovat noin 180 %. Kreikan erääntyviä velkoja on maksettu uusilla veloilla. Samalla uusista lainoista osa on valunut ulkomaille  valuuttapakona. Voidaankin kysyä, että eikö olisi järkevämpää ja helpompaa pidentää olemassa olevien lainojen laina-aikoja ja alentaa korkoja kuin aina vähän ajan kuluttua maksaa uudella lainapaketilla vanhoja lainoja? Silloin ainakin valuuttapako olisi paljon tähän astista vähäisempää, koska ei olisi ylimääräisiä euroja ulkomaille siirrettäväksi. Ulkomaisille tileille tallettajille ja sijoittajille olisi maksettava riittävä korko valuuttojen houkuttelemiseksi takaisin kotimaahan sen sijaan, että korkoja maksetaan nyt velkojille ja kiristetään vaaluutan siirtoja ulkomaille.       

Lainojen lyhennyksistä voitaisiin pidättäytyä kokonaan toistaiseksi ja tilanne tässä suhteessa jäädyttää. Vuosittain velkojat kokoontuisivat tarkastelemaan ja arvioimaan Kreikassa tapahtunutta taloudellista kehitystä ja tilannetta. Lainan lyhennykset määrättäisiin aloitettavaksi, jos Kreikan talouskavu olisi ollut ja näyttäisi olevan tulevaisuudessa hyväksyttävällä tasolla. Pelkästään näillä tässä mainituilla toimenpiteillä voitaisiin palauttaa kreikkalaisten usko tulevaisuuteen ja euromaihin sekä saada Kreikan talous kasvu-uralle.    

askolampikari
Kirkkonummi

Ekonomisti
Liikkeenjohdon konsultti
Toiminut myös Oulun ja Helsingin yliopiston tuntiopettajana
Professori Jouko Paunion rahapoliittinen lisensiaattiseminaari
Kapteeni reservissä
Oik.yo

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu